LA 5.8.

Norpas tuo tänäkin vuonna Taalintehtaalle toisenlaisia pilkahduksia Venäjältä. Luvassa on kurkistus uuteen kokeelliseen lyhytelokuvaan eri puolilta valtavaa naapurimaata, sekä keskustelua siitä, kuinka vaihtoehtokulttuuri elää itärajan takana tänä päivänä ja millaista kulttuuriyhteystyötä voi näissä olosuhteissa olla.

Vnutri 

Kokeellista lyhytelokuvaa eri puolilta Venäjää

Vnutri (suom. Sisällä/Sisässä) on uusi venäläinen kokeellisen lyhytelokuvan festivaalikonsepti, jota pyörittävät eri puolilla Venäjää asuvat elokuva-alan tutkijat ja tekijät. Vnutri-festivaali esittelee ohjelmistossaan laajan avoimen haun kautta kerättyjä, enimmäkseen harrastajakuvaajien tekemiä lyhyitä kokeellisia elokuvia ympäri Venäjää. Festivaalin kuraattorit kuvaavat elokuvien genreä termillä ”sisäinen elokuva”, joka ei piittaa elokuva-alan markkinoista, virallisesta koulutuksesta tai kalliin tekniikan hienouksista. Tämä elokuva voi kummuta kirpputorilta löydetyllä kameralla kuvatusta materiaalista, perhealbumeista ja luovuuteen puskevasta intohimosta. Norpaksessa nähdään festivaalin lyhyteokuvista kuratoitu kokoelma, jossa nousee vahvasti esiin Venäjän laajuus ja monikulttuurisuus. Nämä kokeelliset elokuvat tarjoavat erityisen, välillä oudon ja sekavan, välillä riemastuttavan ja raivostuttavan näkäkökulman suoraan Venäjän sisältä, sen mitä erilaisimmista kolkista. Millaista kokeellista, matalan kynnyksen elokuvaa tulee Udmutriasta tai kaukaa Vladivostokista?

Näkymiä kansalaisyhteiskuntaan ja kulttuurielämään

Kerttu Matinpuro 

Norpas-festivaali on jo pitkään tehnyt kriittistä kulttuuriyhteistyötä itärajan yli punaisena lankanaan koko festivaalin ydinajatus siitä, että monimutoinen kulttuuri tarjoaa toisenlaisia todellisuuksia ja vaihtoehtoisia ajatuksia tulevaisuudesta, sekä uusia tapoja katsoa ympäröivää maailmaa. Nyt Venäjän aloittama julma hyökkäyssota on repäissyt ympärillämme syvän kuilun maiden väliselle kulttuuriyhteistyölle. Millaista kulttuurivaihtoa tänä aikana voidaan tehdä, onko se ylipäätään ajankohtaista ja jos, niin miksi? 

Venäjällä 10 vuotta asunut toimittaja ja elokuvaaja Kerttu Matinpuro vastaa kysymyksiin ja kertoo siitä, millaisia ovat näkymät naapurimaan kansalaisyhteiskuntaan ja kulttuurielämään. Matinpuron mielestä Venäjä (kuten kaikki muutkin maat) tulisi aina nähdä myös valtaeliitistään erillisenä kulttuurien ja monenlaisten ihmisten tilkkutäkkinä. Venäjän nykyhallinto tekee kaikkensa puristaakseen maan kansalaiset yhteen patrioottiseen muottiin – mutta siinä se ei ole onnistunut, eikä tule koskaan onnistumaan. On tärkeää, että ymmärrämme katsoa Venäjää myös tuon ahtaan muotin ulkopuolella.