Ksenja asuu pienessä kaupungissa Uljanovskin alueella. Palkkansa hän tienaa sihteerinä paikallisessa tuomioistuimessa. Hän haluaisi matkustaa ja haaveilee poismuutosta, joka ei kuitenkaan ole mahdollista vanhan isoäidin takia, jota Ksenja päivittäin hoitaa. Ikävä työ, epäonnistunut romanssi, lääkkeet, masennus ja junat, jotka vain kiitävät ohi – kaikki ne ovat merkkejä keväästä, joka tulee väistämättä, riippumatta mielialastamme ja henkilökohtaisista ongelmistamme.

Tässä rujossa “selfie-dokumenttielokuvassa” on myös jotain todellista kaurismäkeläisyyttä, vaikka kaikki tapahtuu pienessä venäläisessä kaupungissa, kuvanlaadusta pahemmin piittamattoman päähenkilön itsensä kuvaamana. Raadollisuudessaan ja epäesteettisyydessäänkin upea dokumentti käsinkosketeltavan todellisuuden ystäville. Venäläisen pienen kaupungin työläisen arkea tuskin pääsee Taalintehtaalta käsin tämän lähemmäs. – Kerttu Matinpuro

Elokuva on osa uutta venäläisen kokeellisen lyhytelokuvan festivaalikonseptia, Vnutria (suom. Sisällä/Sisässä), jota pyörittävät eri puolilla Venäjää asuvat elokuva-alan tutkijat ja tekijät. Esitys on maistiainen mitä on luvassa lauantain Vaikea yhtälö -ohjelmassa.